Isänpäivästä sun muusta

Sadepäivät jatkuu, joten jatkukoon myös blogin päivittäminen. Kirjoitan nyt lyhyesti kaikesta pienestä ja mitättömästä, mitä tehtiin ennen erästä Kamakura-visiittiä (josta tulee muuten todennäköisesti hyyvin pitkä ja kuvientäyteinen merkintä, koska otin ko. päivänä järkyttävän määrän kuvia).

Oltiin muuten eilen viemässä mun kelloa korjattavaksi, mutta Yamada Denkissä sanottiin, että sen hihna pitää vaihtaa ja tämä ei sitten onnistukaan muualla kuin kellon merkin omassa korjauspisteessä. Kengo sanoi, että takuu menee todennäköisesti umpeen tässä kuussa, ja takuutodistukset sun muut on Suomessa = korjaus ei tule onnistumaan ainakaan ilmaiseksi. Ärsyttää. D:

Muttajoo, siirrytään ärsyttävistä asioista kivempiin asioihin. Eli ruokaan.

Yllä isänpäivän illallinen. Japanissa isänpäivä on Suomesta poiketen kesäkuussa, tänä vuonna tarkemmin sanottuna 21. päivä. Pöydästä löytyy perunasalaattia, jotain limaista kurkkujuttua (...ei ehkä kuulostaa hyvältä mutta oli hyvää :D), papuja (nää sai jokin aika sitten yhdeltä sukulaiseltaan postipaketissa läjän vihanneksia, mm. noita papuja) sekä Kengon isän tekemää lihapaistosjuttua.

En tiedä miksi tuota kutsuisi, mutta oli tositosi hyvää. ♥

Myös seuraava otus oli eksynyt pöytään:

Rapu ja awabi. Rapu näyttää mun silmiin harvinaisen elävältä, mutta on tässä vaiheessa jo keitetty. Kengo oli saanut tehtäväksi käydä ostamassa isänpäiväkakkua, mutta tiesi otousanin ilahtuvan enemmän merenelävistä, joten se kävi ostamassa yllä olevan ravun + pari tuollaista awabi-simpukkaa.

Awabinpaisto-operaatio. Kengon iskä käski mut ja Kengon katsomaan tuon paistumista, kun sen olisi pitänyt kuulemma olla hyvinkin eläväinen ja suunnilleen hyppiä pois kuorestaan, mutta... No, joko se oli kuollut jo valmiiksi tai sitten se ei vaan jaksanut liikkua, mutta se ei kyllä liikkunut yhtään minnekään, vaikka kuinka tuijotettiin. :___D

Kengo oli rapuvastaava, ja leikkasi jalat irti + vielä sivuttain auki niin, että lihan sai kaavittua helposti. Tämän jälkeen se vielä nylki koko pään niin tarkasti kuin vain mahdollista. ...oli muuten ihan järkyttävän hyvää rapua. *Q*

Jälkiruokana japanilaistyylistä ilmavaa sokerikakkumaista juustokakkua. Siinä luki isänpäivän kunniaksi arigatou, mutta muistin kameran olemassaolon vasta siinä vaiheessa, kun kakku oli jo palasina lautasilla. Kuvassa näkyvä kuppi on muuten mun vakiokuppi, jonka Kengon äiti ja sisko kävi ostamassa muutama viikko sitten edellisen miffy-kupin mentyä rikki. Tai no rikki ja rikki, siitä lohkesi tiskikoneessa minimaalinen pala yläreunasta, mutta nää kuulemma heittää sellaisetkin heti pois. :D

Seuraavaksi sitten juttua Kamakurasta! Sadetta on luvatty nyt tiistaihin asti (tosin huomenna klo 12-18 sataa vain 20% todennäköisyydellä joten mennään varmaan jonnekin), joten blogimerkintöjä saattaa tulla normaalia tiuhempaan tahtiin.