Monday, September 19, 2016

Vaihto: hakuprosessista

Ajattelin näin ajankuluksi pälättää vähän vaihtohakuprosessista, jos vaikka joku vaihtoon hakemisesta kiinnostunut sattuisi eksymään tänne. Muille lukijoille postaus ei luultavasti ole hirveän kiinnostava, joten voitte ihan hyvällä omalla tunnolla klikata rastia ja mennä käyttämään aikanne mukavammin. Ellei jotakuta sitten muuten vain satu kiinnostamaan mistä kaikesta pääsin kärsimään tämän prosessin aikana. :D

Lisäksi postaus on epäasiallisesti ja asiaankuulumattomasti väritetty kuvilla siitä, mitä olen viimeaikoina syönyt, joten ruoasta kiinnostuneet voivat toki katsoa kuvat ennen rastin klikkaamista.

Tähän malliin! :D Pohjalla nuudeleita, päälle kaadetaan vielä lientäkin. 

1. Vaihtohakemus oman yliopiston kansainvälisen vaihdon palveluille
Tämän hakemuksen DL oli jo viime syksynä, muistaakseni joskus syys-lokakuun vaihteessa eli lähestulkoon vuosi ennen varsinaisen vaihdon alkua. Tämän ensimmäisen haun perusteella selvisi paitsi se, pääseekö ylipäätään ollenkaan vaihtoon, niin myös se, mihin hakuvaihtoehtoonsa pääsee. Meillä hakuvaihtoehtoja sai olla maksimissaan kaksi ja itse hain Wasedan lisäksi myös Tokion yliopistoon. Toudaihin en tosin oikeasti missään vaiheessa halunnut, koska siellä olisin joutunut todennäköisesti opiskelemaan lähinnä englanniksi = ei kovin hyödyllistä (tai mukavaa koska kammoan englanniksi puhumista ihan järkyttävästi). Niinpä olinkin hyvin tyytyväinen, kun marraskuun lopulla saapunut hyväksymismeili kertoi minun päässeen Wasedaan, jossa pääseen opiskelemaan IJLP (Intensive Japanese Language Program) -ohjelmassa - kokonaan japaniksi ja pelkkää japania. Täydellistä. ♥

Tätä hakemusta varten piti muuten tehdä jo pienehkö kurssisuunnitelmakin, eli ei ollut mikään "yhteystiedot paperille ja postiin" -läpihuutojuttu ihan ensimmäinen hakemuskaan. Suunnitelma ei kuitenkaan onneksi taida olla kovinkaan sitova - tai edes niin mielettömän tärkeä, jos mitään voi päätellä siitä että professori, jolta pyysin allekirjoituksen kyseiseen lappuseen, katsoi kurssivalintojani ehkä korkeintaan 5 sekuntia ennen nimensä rustaamista. Kunhan pitää huolen siitä, että saa tarpeeksi opintopisteitä + opinnot vastaavat hyväksiluettavia kursseja tarpeeksi hyvin, ei ilmeisesti pitäisi olla ongelmia.


2. Hakupaketti Wasedaan lähetettäväksi
Tässä vaiheessa vaihtoon pääsy on yleensä jo lähes 100% varmaa, mutta itse ainakin stressasin ihan täysillä siihen asti, kunnes Wasedan varmistussähköposti oli saapunut = vielä puolisen vuotta tämän hakupaketin lähettämisen jälkeen, sillä kyseinen meili suvaitsi saapua vasta alkukesästä.

Anyways, tämä on se mukava osuus hausta, jota varten piti muun muassa selvittää, milloin on päässyt ala-asteelta - varmasti äärimmäisen olennainen tieto. Lisäksi pääsin tappelemaan erinäisten PDF-tiedostojen kanssa, joihin kirjoittaminen siististi osoittautui välillä äärimmäisen tuskalliseksi, kun  esimerkiksi koulujen nimet ja vuosiluvut ja kaikki mahdollinen pomppi minne sattuu, tekstit eivät mahtuneet laatikoihin ynnä muuta mukavaa . Sisällön puolesta lomakkeet oli kuitenkin loppujen lopuksi onneksi varsin helppo täyttää (köh, siis erinäisten sähköpostitarkistelujen jälkeen), ja sain ne raahattua yliopiston kansainvälisen vaihdon palveluiden toimistoon ajoissa.

Kesällä tulosten saavuttua kerrottiin myös tulevasta asuntolahausta. Itse jätin kuitenkin täyttämättä lomakkeen huvittavat kysymykset luonteesta (ja esimerkiksi siitä onko aamu- vai iltaihminen ja pelkääkö korkeita paikkoja tai sietääkö melua), ja rastitin vain kohdan, jossa sanoin etten hae asuntolapaikkaa. Tämä ihan yksinkertaisesti siksi, että asuntolassa asumisesta saattaa joutua maksaman jopa yli 80 000 jeniä kuussa - eikä siltikään edes omasta huoneesta tai omasta kylppäristä ole takuuta. Muualta taas asunnon voi hyvällä tuurilla saada reippaasti halvemmalla, ja omalla kohdallani etsimistä helpottaa huomattavasti se, että tulen saamaan siihen apua ja takaajakin löytyy tarvittaessa (kuulemma varsinkin ulkomaalaisen on melko vaikea vuokrata asuntoa Japanista ilman japanilaista takaajaa). Olen myös onnekas siinä mielessä, etten joudu majailemaan puistossa tai sillan alla siihen asti, kunnes asunto löytyy! Tällä hetkellä en tosin ole edes varma siitä, muutanko omaan asuntoon vai en, mutta katsotaan sitä viimeistään siinä vaiheessa kun lennän täältä pihalle... :___D

Nää päivälliset ei ainakaan yhtään nosta asunnonetsintäintoa...

3. MEXT-apurahan haku
Tänä vuonna Helsingin yliopiston Wasedaan lähtevistä kandiopiskelijoista yksi lähtijä sai mahdollisuuden tavoitella Japanin opetusministeriön apurahaa (monbukagakusho, lyhyesti mext). Opintopisteiden kahmiminen ensimmäisenä vuonna osoittautui kannattavaksi, sillä pääsin kuulemma opintojeni etenemistahdin ansiosta hakemaan kyseistä stipendiä (ja ehkä sekin auttoi, että meitä ehdokkaita oli alunperinkin vain kaksi, heh). Tämä tieto tuli muuten maaliskuussa, ja hakemuspaketti piti kasata alle viikossa - suosituskirjeineen kaikkineen. Ehdin kuitenkin ajoissa, kiitos sittemmin irtisanotulle loistavalle japanin professorille + eräälle sushista tykkäävälle japanilaiselle miehelle, joka Skypen välityksellä auttoi japaninkielisten motivaatiokirjeiden kirjoittamisessa.

MEXTin haku oli muuten kenties vielä itse vaihtohakujuttujakin stressaavampaa, osin japaninkielisten motivaatiotekstien takia, osin siksi, että jouduin vaivaamaan tuota professoria kesken viikonlopun, mutta toisaalta myös siksi, että tuloksia sai taas odotella. Kauan. No okei, vain kesäkuun loppupuolelle asti, mutta kesti siinä silti kolmisen kuukautta. Stressasin hiukset päästäni myös myöhemmin, kun minun piti lähettää Japaniin eräänlainen sopimuskirje allekirjoitettuna tiettyyn aikarajaan mennessä, ja aloin ihan viimehetkillä epäillä, että kyseinen lappu oli hukkunut postissa. Keigoilin sitten jälleen kerran Wasedaan päin (oon lähettänyt niille niin monta viestiä superkohteliaalla keigolla että ne tuskin tunnistaa mua samaksi ihmiseksi kun menen sopertelemaan niille mun ei-niin-kaunista suullista keigoa) ja sain lähestulkoon heti vastauksen, että kyseinen paperi oli saapunut jo aikoja sitten. Phuuh.



4. Viisumi
Muut Wasedaan lähtijät saivat viisuminsa jo aikaa sitten, itse sain odottaa kutsua lähes elokuun puoliväliin. Lisäksi viisumihakemustani käsiteltiin suurlähetystössä niin kauan, että ehdin jo huolestua, etten saa viisumia ollenkaan. D: Ilmeisesti aikaisempina vuosina viisumin on saanut vain marssimalla passin ja hyväksymiskirjeen (tai muiden kuin mextiläisten tapauksessa CoEn) kanssa suurlähetystöön ja odottamalla pari tuntia, mutta tänä vuonna ainakin minua ja paria opiskelijakaveria käskettiin lähettää hakemus postitse. Lisäksi omassa viisumissani tosiaan kesti pari viikkoa, eli ilmeisesti olen oikeasti melkoisen epäilyttävä henkilö, jota ei kannata päästää maahan turhan helposti. Toisaalta voi myös olla, että suurlähetystöltä vain oletettiin, että saavun automaattisesti noutamaan viisumia MEXT-orientaation yhteydessä syyskuun alussa - tosin tällainen informaatio ei kyllä kantautunut minulle asti, ennen kuin itse kysyin asiasta. Lisäksi ensimmäisen kerran viisumista kysyessäni sain vain tylyn vastauksen, ettei minulle voida vielä kertoa mistään mitään (ei ilmeisesti edes sitä, tarvitseeko hakemukseen passikuvaa) eikä aikataulusta voi sanoa mitään - eivät voineet sanoa edes mitään arviota ehdinkö Japaniin Wasedan pakolliseen orientaatioon mennessä. Meinasin vastata, että kiitos ylimääräisestä stressistä, mutta lopulta pyysin vain anteeksi sitä, että kyselin asiasta ajoissa (vaikka lähetystön sivuilla suositellaan kyllä ottamaan yhteyttä konsuliin ajoissa...).

Muttajoo, kaipa siihen viisumihakemuksen käsittelyn hitauteen oli syynsä + onhan se aina parempi olla antamatta turhaa toivoa käsittelyajan suhteen. Sain kuitenkin lopulta viisumini MEXT-stipendiaattien orientaatiossa lähes viikkoa ennen Japaniin lähtöäni. Menihän se vähän viimetippaan, mutta olisi voinut mennä vielä enemmänkin hilkulle... Lähetystöstäkin jäi orientaation jälkeen karmivan virallisesta tunnelmasta huolimatta huomattavasti ensimmäisten kyselyjen sähköpostittelun tunnelmia parempi fiilis.



5. Vakuutus, muuttoilmoitus, opintotuki, etc.
Vaihdon ajaksi joutuu hankkimaan Japanin sairasvakuutuksen, mutta se ei riitä esimerkiksi matkatavaroiden vakuuttamiseen tai vaihto-orientaatiossa mainittuun esimerkkitapaukseen, jossa vaihtari on jouduttu hätätilanteessa lennättämään kotiin. Siksi vaihtoa varten suositellaan myös matkavakuutuksen hankkimista. Itse sain lopulta erinäisten kyselyjen jälkeen vakuutuksen reilulla 500 eurolla. Kuulostaa ehkä kalliilta, mutta sitä se ei todellakaan ole, jos ajattelee mitä kaikkea se kattaa (tietty tosin toivon, etten joutuisi hyödyntämään sitä kertaamaan koko vaihdon aikana).

Vakuutuksen lisäksi pitää myös muistaa hoitaa erinäisiä pikkujuttuja, kuten opintotuen haku ulkomaille, muuttoilmoitus ynnä kaikki muu mukava, koska muuten saattaa muun muassa vahingossa lentää pois Suomen sosiaaliturvasta. :D


Veikkaisin, että tässä oli suunnilleen kaikki Suomen päässä tehtävistä järjestelyistä, mutta kirjoittelen lisää jos tulee jotain mieleen. En nyt jaksanut hirveän tarkkaan kirjoittaa kaikenmaailman hakulomakkeiden täyttämisestä ynnä muusta, mutta jos jollain vaihtoon hakevalla on jotain kysyttävää, niin vastaan mielelläni pikkutarkkoihinkin juttuihin! :)

Yritän seuraavaksi kirjoitella jotain viimeaikaisista kuulumisista, vaikkei hirveästi ole tullutkaan tehtyä. Lähinnä virastoiltua ja lusmuttua, kun sää on ollut sen verran epävakaa, ettei oikein ole tehnyt mieli lähteä minnekään (yhtenä syynä se, että ruuhkajuna + sateenvarjot on ihan hirveä yhdistelmä).

No comments: